Voiko pizzalaatikon kantaminen olla elämys?

Minusta voi, tai ainakin sen sellaiseksi koin, kun toissailtana tallustin paikallisen Kotipizza yrittäjän hoteista autolle.

Myönnetään, että viime kerrasta, kun olen Kotipizzassa käynyt, on vierähtänyt muutama kuunkiertämä. Sen tavallisen valkoisen pahvilaatikon sijaan, jonka saa jokaisesta pizzoja paistavasta puulaakista, on kotipizza tehnyt aivan omanlaisensa pizzalaatikon, joka luo asiakkaalle lisäarvoa.

Laatikon päällä on kerrottu paitsi yrityksen arvot, siinä myös haastetaan asiakkaita antamaan palautetta. Kaikkein paras on kuitenkin laatikon suunnittelu, jonka johdosta pizza on helppo säilöä jääkaappiin tai jakaa kavereiden kesken. Sivutuotteen edellisestä tyhjä laatikko on huomattavasti valkoista bulkki kilpailijaansa helpompi sulloa myös pahvinkeräykseen.

Mielestäni tässä ollaan jälleen ”Miksei kukaan ole tätä ennen tehnyt?” ja ”Mikseivät kaikki ole tätä jo kopioineet?” tyyppisen innovaation äärellä. Kotipizzan pizzalaatikko on malliesimerkki siitä, miten pienellä asialla voi luoda merkittävää lisäarvoa asiakkaalle. Minusta tämä on keksintönä aivan mahtava!

Varmasti jokaisessa bisneksessä on omat pizzalaatikkonsa. Mikä sinun palvelusi tai myymiesi tuotteiden ongelma on niin juurtunut käyttäjäkuntaan, että asiakkaat ovat mieltäneet sen pysyväksi ongelmaksi, aivan kuten jääkaapin täyttävän valkoisen pizzalaatikon?

Yhtenäinen Brändi

Kävin männäviikolla Kauppakeskus Myllyn Change –liikkeessä hakemassa vaimolleni syntymäpäivälahjaksi lahajkortin.

Myyjä oli erittäin asiallinen ja ystävällinen, kun kysyin minkä kokoisia lahjakortteja yleensä ostetaan. Myyjä sanoi, että yleensä noin 80€ ylöspäin. Koska olen mies, niin pitihän sitä sitten ”ostaa isompi lahjakortti kuin muut”, joten pistin parikymppiä tuohon päälle.

Samalla ajattelin, että kunnon myyjähän satuilisi tuon lahjakorttien keskihinnan liikkeen haluaman keskiostoksen pintaan, tai muuten sopivan kokoiseksi. Asiakas saattaa hyvin alun perin ajatella ostavansa pienemmän lahjakortin, kun mihin loppupeleissä päätyy, kun myyjä osaa sopivasti ohjata asioiden kulkua… Jatka lukemista ”Yhtenäinen Brändi”

eCommerce in Finland

What to do to successfully expand an eCommerce business to Finland?

Have you thought of taking your eCommerce to Finland? Most Finns speak English, so is it good enough to just market the English site, or should it be translated to Finnish?

Short answer; yes, it should. You can sell to Finland with your English site, but marketing it using adwords, Facebook or affiliate sites is not going to be wise. Finnish people only buy from English sites, if they are already googling in English, or if a friend has directed them to your English site.

Average Finnish web shopper want’s to buy from a site that is in Finnish. Many Finns are skeptical to buying from foreign websites. Having your site in Finnish lowers the threshold to make a purchase. Jatka lukemista ”eCommerce in Finland”

Kun perheenisä pleikkaria pelasi

Eräänä ei niin synkkänä, eikä kovin myrskyisenäkään lokakuun iltana, sain kerrankin lapset ajoissa nukkumaan. Kun kauniimpi puoliskokaan ei ollut kotona, päätin putsata pölyt pleikkarin ohjaimesta.

No mitäpä sitä sitten pelaisi… Viidentoista minuutin ankaran ps storen pläräämisen jälkeen illan entertainmentiksi valikoitui Gran Turismo 6. Ei muuta kuin kassan kautta lataamaan peli laittellee ja kaahaamaan. Vaan eipäs hoppuilla, pelipaketin koko nimittäin oli hulppeat 15 Gigatavua. Joka tarkoittaa bauttiarallaa noin 3,5 DVD-levyä. Meidän perheen Internet-yhteyden kaistanleveydellä tämä tarkoitti noin 2h odottelua, ei muutakuin töllö auki.

Jokainen varmaankin arvaa, että eihä sitä sitten enää kyseisenä iltana jaksanut pleikkarilla kaahailla. Untapalloon, aamulla töihin ja seuraavana iltana uutta matoa koukkuun. Vaan enpä päässyt vieläkään pelaamaan. Innoissani laitoin pleikkarin tulille ja käynnistin Gran Turismon, pelin mokoma vaan rupesikin latailemaan päivityksiä. Itseasiassa kaiken kaikkiaan 20kpl päivityksiä, joista pari ensimmäistä oli reilun gigatavun kokoisia ja loput joitakin satoja megoja. Jatka lukemista ”Kun perheenisä pleikkaria pelasi”

Mikä se sellainen lama on, kun myyjä ei soita?

Olemme yhtiökumppanini Janne Sukoisen kanssa aloittelemassa verkkorautakauppaa. Tällä hetkelllä on kovasti työn alla tuotteiden lisäys ja tavarantoimittajien metsästys. Enkä edes liioittele. Tavarantoimittajia, kun saa ihan sanalla sanoen nimenomaan metsästää. Viime viikolla jopa tein jotain niinkin epäturkulaista, että ajoin tampereelle alihankinta messuille.

Messuilla keskustelin tavarantoimittajien kanssa ja jakelin käyntikorttejani kuin Hursti puuroa. Nyt puolitoista viikkoa myöhemmin olen saanut lisämateriaalia/yhteydenoton kolmelta firmalta (kosiskelin huomattavasti suurempaa määrää yrityksiä).

Itsekin olen sen verran tullut seuranneeksi tiedotusvälineitä viime kuukausina, että ilmeisesti Suomessakin on jokin tason lama tai vähintään taantuma tai ainakin hienoinen sisämarkkinoilla havaittu kysynnän lasku. Tästä huolimatta yrityksillä (ainakaan kaikilla) ei tunnu olevan kiirusta ottaa yhteyttä potenttiaaliseen asiakkaaseen, jonka ovat jo kertaalleen tavanneetkin.

Ymmärrän toki, että kiire on kaikilla kova ja ainakin itse olen sen verran introvertti, että messujen kaltaisesta sosiaalisesta tapahtumasta toipuminen kestää vähintään viikkoja, olisi se sähköposti tai soitto silti ihan kiva.

Olen törmännyt myös muutamaan muuhun pikku ongelmaan. Eräs tavarantoimittaja ei uskaltanut lähteä kanssamme yhteistyöhön, koska eräät kaksi suurehkoa kotimaista päivittäistavarakaupan toimijaa suuttuvat heille. Toinen puolestaan ei voinut lähteä yhteistyöhön, koska meillä ei vielä ole ensimmäistä tilikautta paketissa. Kolmas puolestaan halusi 2000€ tililleen takuita, jotta voidaan käydä kauppaa. Neljäs ei vastannut sähköpstiin tai nettisivujen kautta tehtyyn jälleenmyyntihakemukseen mitenkään.

Ymmärrän toki sen, että halutaan pienentää luottoriskiä jne. Mutta ei tämä ainakaan auta Suomea eteenpäin, saatikka helpota uuden yrityksen muutoinkin usein kovin kivikkoista alkutaivalta.

En sitten tiedä miten ko. yritykset uusia asiakkaita haalivat. Itse kun ainakin olen sitä mieltä, että tavarantoimittajassa ei aina edes se hinta ole se kaikkein tärkein kriteeri, vaan toimitusvarmuus ja tuki ongelmatilanteissa. Yleisesti ottaen, jotta kukaan vaihtaisi tavarantoimittajaa, on vanhan a) kämmittävä suuresti b) uuden oltava huomattavasti halvempi ja yhtä toimitusvarma.

Summasummaarum: Jos asiakas haluaa ostaa, lähetä edes postikortti. Äläkä ison kirjan sanoin “ylenkatso pienten alkujen päivää”. Parin kympin tilaukset muuttuvat aika nopeasti tonnien tilauksiksi, kun ne pienet toimitukset hoidetaan hyvin ja uusi yritys pääsee niiden avulla markkinoille.

Jatka lukemista ”Mikä se sellainen lama on, kun myyjä ei soita?”