Vanhin lapsemme täyttää keväällä kuusi, joten vaimoni on ollut kotiäitinä muutamia satunnaisia työkeikkoja lukuun ottamatta aika tarkkaan kuusi vuotta.
Olen katsonut hänen painavan ympäripyöreätä päivää tässä tehtävässä toisaalta ihastellen, sitä tärkeää työtä mitä hän tekee, toisaalta peläten koska väsymys vie voiton ja rehellisesti sanottuna, välillä ajatellen ”Menisit palkkatöihin, pääsisit helpommalla”.
Rehellisesti sanottuna, minusta ei siihen olisi mitä vaimoni on tehnyt ja tekee. Eikä välttämättä ole kaikista naisistakaan, eikä tarvitsekaan olla. Olen kuitenkin huomannut kolme asiaa, joissa vaimoni on selvästi kehittynyt ja jotka saavat hänet ja monet muut kotiäidit loistamaan työelämässä, jos/kun sinne palaavat.
1. Stressinsietokyky & Sisu
Kun meidän tapauksessamme kolme alle kouluikäistä työnjohtajaa haluaa, tahtoo, ei tahdokaan, tahtoo sittenkin, tappelee, vinkuu, itkee ja huutaa pyyhkimään aina aamu seitsemästä joskus jopa ilta yhteentoista stressintietokyky kasvaa väkisinkin.
Mielestäni tähän samaan kuuluu myös sisun kasvaminen. Kotiäidin, kuten muidenkin työssään menestyvien ihmisten, on välillä mentävä läpi harmaan kiven päästäkseen tavoitteisiinsa. Kotiäidille se voi välillä olla lounaan kokkaaminen, päivätöissä olevalle myyntibudjettiin yltäminen.
2. Tuntee omat rajansa
Kun käy oman jaksamisensa rajoilla, ehkä välillä jopa asuu siellä, oppii tuntemaan omat rajansa ja kantokykynsä sekä ottamaan huomioon myös niihin vaikuttavat vallalla olevat elämän tilanteet. Palkkatyö, kuten elämä yleensäkin on maraton ei 100m pikamatka. Työntekijä, joka tuntee rajansa osaa ottaa vastuuta sopivasti. Liika tehtävien ja vastuiden haaliminen sekä niiden työntekijälle antaminen on lyhytkatseista. Hetken tulokset saattavat olla mainioita, mutta ennemmin tai myöhemmin tapahtuu romahdus, jonka jälkiseuraamuksia korjaillaan pitkään.
3. Organisoimiskyky
Kun pelkästään ovesta ulos pääseminen lasten kanssa vaatii suunnittelua, budjetointia, kestävyyslaskentaa ja määrätietoista puurtamista, alkaa organisoimiskykykin kehittyä ihan itsestään. Tämä on ollut yksi vaimoni vahvuuksia jo ennen lapsiakin, mutta hän on kehittynyt tälläkin alueella kotona ollessaan.
Itseäni ihmetyttää edelleen miten vaimoni osaa ottaa kaiken huomioon lähtien mahdollisesta lasten pikkunälästä aina päiväunien ajoittamiseen yms. yms. Itse kun taistelen jo sen kanssa, osaanko arpoa jokaiselle oikeat (lue: ko. nappsilmän omat) vaatteet päälle. Kerran olen pukenut keskimmäiselle nuorimmaisen takin sekä ollut tyttäremme kanssa rippijuhlissa niin, että tytöllä oli mekko väärinpäin päällä. Kumpaakaan en itse huomannut…
- Menestyksen Määritelmä Podcast - 11.2.2018
- Onko sinulla rajoittavia uskomuksia? - 9.10.2017
- Kylmä sähköposti jäädyttää lämpimänkin liidin - 19.9.2017