Miksi suomalainen johtaa kepillä?

Menneellä viikolla kohistiin sosiaalisessa mediassa ja huoltoasemien kahviloissa kauppalehden julkaisemaa uutista hallituksen mahdollisista suunnitelmista poistaa kilometrikorvauksien ”ylikompensaatio” sekä mm. kodin ja työpaikan välisten matkakustannusten vähennyskelpoisuus. Itselleni tulee tällä hetkellä kodin ja työpaikan välisiä kilometrejä 975 kappaletta viikossa, voidaan siis todeta, että kovin suuria riemunkiljahduksia ei uutista lukiessa päässyt ilmoille. Muutenkin tuo tuntuu taas asialta, joka toimii jos asut minkä tahansa kaupungin keskustassa ja työpaikalle pääsee bussilla/metrolla/ratikalla kätevästi.

Ymmärrän toki, että uudistuksella on tarkoitus saada ihmiset käyttämään enemmän julkisia, jolloin kasvukeskusten, etupäässä Helsingin liikennemäärät eivät riistäydy täysin käsistä. Tarkoitus on hyvä, ehkä jopa jalo, MUTTA miksi suomalainen johtaja johtaa niin usein kepillä?

Mielestäni kepin sijaan pitäisi ymmärtää miksi ihmiset käyttävät mielellään omaa autoaan työmatkoihin. Ensimmäiseksi mieleeni tulee ihmisen yleinen laiskuus sekä muutosvastarinta. Jos bussi ei kulje kodin etuovelta työpaikan etuovelle, voi muutos tuntua liian työläältä. Onhan se huomattavasti helpompaa istahtaa omaan, usein valmiiksi lämpimään autoon, silloin kun sattuu ulko-ovesta ulos pääsemään. Sen sijaan, että värjöttelisi räntäsateessa bussipysäkillä. Lisäksi monet, varsinkin ns. tietotyöläiset eivät ole töissä kello 8-16, vaan työpäivät venyvät ja paukkuvat. On helpompaa ajella omalla autolla, kun ei tarvitse koittaa sovittaa työpäivää julkisen liikenteen aikatauluihin.

Oman auton helppous, kätevyys ja joustavuus ovat siis suurin ongelma verrattuna julkiseen liikenteeseen. Amerikkalainen lentoyhtiö South West Airlines ymmärsi tämän luodessaan strategiaansa. He päättivät, että eivät kilpaile muita lentoyhtiöitä, vaan henkilöautoa vastaan. Mielestäni julkisen liikenteen tulisi ottaa tästä mallista oppia ja luoda asiakaslähtöinen konsepti, joka päihittää henkilöauton.

Tiedän, että tämä uutinen, jos se nyt pitää paikkansa on kirjoitettu tahallisesti tiettyyn sävyyn, mutta tästä saadaan silti hyvä aasinsilta johtamiseen. Johtajan pitäisi aluksi luoda visio jostakin paremmasta ja sen jälkeen verrata nykyisen tilan surkeutta tuohon mahtavaan ja aurinkoiseen tulevaisuuteen. Tässä kohtaa ei vielä ole tuota tulevaisuutta maalattu lainkaan, mutta nykyisyyttä ollaan tekemässä entistäkin kurjemmaksi. Tämä puolestaan aiheuttaa ihmisissä ikävän vastareaktion uudistusta vastaan.

Olen juuri lukemassa Simon Sinek:n kirjaa ”Start With Why”, joka sivuaa tätä samaa ongelmaa. Usein yritykset tai tässä kohtaa valtiovalta, mainostavat itseään sillä mitä he tekevät. Kun koko prosessi pitäisi alkaa siitä, miksi jotain ollaan tekemässä. Esimerkkinään Sinek käyttää kirjassaan vertailua Applen ja Dell:n välillä. Molemmat yritykset valmistavat pääasiallisesti tietokoneita. Dell yritti mukaan mp3-soittimien ja tablettejen maailmaan, mutta luovutti noin vuoden jälkeen. Apple taasen, kuten kaikki tietävät, porskuttaa molemmilla sektoreilla. Suurin syy Sinekin mukaan on Applen miksi he tekevät tuotteitaan ja miksi he ovat olemassa. Applen olemassa olemisen syy on alusta asti ollu status quon haastaminen. He ovat innovoineet erilaisia laitteita ja sovellutuksia, jotka ovat muuttaneet esimerkiksi ihmisten tavan kuunnella musiikkia.

Apple ei ollut ensimmäinen yritys, joka toi markkinoille mp3-soittimen, mutta sen mp3-soitin on kaikkein menestynein. Alkuperäisen iPodin mainoslause ”tuhat biisiä taskussa” kommunikoi suoraan miksi iPod oli kannattava ostos verrattuna muiden valmistajien, etupäässä Creativen mainostamiin tallennustilamääriin. Apple siis markkinoi miksi kannattaa ostaa, kun Creative markkinoi Zen mp3-soitintaan mitä kannattaa ostaa -tyyppisesti.

Kun yritykset markkinoivat tuotteitaan ja palveluitaan mitä lähtöisesti, eikä miksi lähtöisesti ne joutuvat usein kilpailemaan hinnalla. Jokainen ihminen haluaa olla osa jotakin suurempaa ja olla mukana tekemässä hyvää. Jos johtaja ei osaa kertoa miksi yritys tai organisaatio on olemassa, muutoin kuin tuotteiden tai palveluidensa takia, miten työntekijät voivat tietää miksi he tulevat aamulla töihin? Tai tässä yhteydessä, miksi suomalaisten pitäisi heivata corollansa ja käyttää julkisia?

Antero Riihimäki

eCommerce Coach at Boaz Marketing Oy
Antero on toiminut vuodesta 2010 verkkokauppiaana, verkkokaupan konsulttina sekä kouluttajana. Lisäksi hänellä on vyöllään yksi exit omasta verkkokaupasta. Tällä hetkellä Antero toimii yrittäjänä, koutsina ja kouluttajana Boaz Marketing Oy:ssä.

Aiheeseen liityvät artikkelit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *